Kissalan tarina alkoi kolme ja puoli vuotta sitten kun
punainen maatiaskissa Könssi katosi kesälomamatkan aikana.
Könssillä kävi hoitaja huolehtimassa kissasta mutta jostain syystä
Könssi lähti omille reissuilleen ja jäi sille tielleen. Puolen
vuoden etsimisen jälkeen oli todettava, ettei kissaa enää löydy ja
talo oli kissaton, ensimmäisen kerran viiteentoista vuoteen.
Keväällä 2009 alkoi punaisen kissan etsintä ja vaihtoehtoina
olivat maatiaiskissa tai rotukissa. Perheemme päätyi rotukissaan
ja ensimmäisenä mieleen tuli norjalainen metsäkissa. Löytyi ihana
punainen Karkki, kasvattaja Kati ja Kissafarin Australia-pentue.
Puhelinsoiton jälkeen menimme katsomaan pentuja ja sieltä löytyi
punainen tyttöpentu Muru. Tämä pieni sydänten murskaaja varattiin
ja alkoi pitkä odotus, että Muru pääsisi luoksemme.
Ja niin meille kävi, kuten monelle muulle, että Katin luvatessa
ilmoittaa Muru kissanäyttelyyn, syttyi kipinä kissanäyttelyihin.
Ensimmäisessä näyttelyssämme Kati neuvoi ja opasti, esitti kissan
ja ihmetys oli suuri kun Muru nominoitiin. Siellä paneelihäkissä
Murun vieressä oli pieni valkea naamiokissa ja kysyin pennun
omistajalta kissan rotua, pyhä birma suklaanaamio, oli vastaus.
Siltä seisomalta päätin, että seuraava rotukissani on pyhä birma.
Aasa löytyi samana syksynä Mithrandilin-kissalasta, pieni
pumpulipallo hurmasi heti tultuaan perheen miehet ja puoli sukua.
Kasvatustyöni on alkutaipaleella ja suuret kiitokset tuesta,
neuvoista ja kannustuksesta kuuluvat kissojeni kasvattajille,
Katille, Kukalle ja Ninalle.
Kasvattajanimeni hyväksyttiin FiFe:ssä 27.1.2011.
Tarja Putkonen
+358 50 542 9813
web
|